Vihreä tulevaisuus ja teknologia – miten ne menevät yhdessä eteenpäin?

Digitalisaatio on omalla tavallaan lisännyt vihreätä teknologiaa, mutta samalla se on lisännyt harvinaisten metallien etsintää ja tarvetta. Platina on entistä arvokkaampaa ja monet digilaitteiden tarvitsemista aineista vaativat valtavan koneiston niiden käsittelylle – mikä siis onkaan vihreätä siirtymää todellisuudessa?

Vihreä tulevaisuus – mitä se oikeasti on

Media kertoo, että meidän kaikkien tulee muuttaa arkisia tapojamme koska kulutamme liikaa. Samalla meille kerrotaan, että ostakaa uusia sähköautoja ja pelastakaa maailma?

Vihreä tulevaisuus ja teknologia ovat yhteydessä toisiinsa ja tärkeitä kehitysaskeleita tehdään niiden yhteistyöllä. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten teknologia voi edistää vihreää tulevaisuutta:

1. Uusiutuvat energialähteet: Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko- ja tuulivoima, ovat teknologisten innovaatioiden ansiosta tärkeä osa energiantuotantoa ja ovat lisääntymässä. Teknologinen innovaatio on sellainen uusi tai parannettu tuote tai tuotantomenetelmä, jonka teknologiset ominaisuudet selvästi eroavat aikaisemmasta. Toteutuneet teknologiset innovaatiot ovat markkinoille tuotuja uusia tuotteita (tuoteinnovaatiot) tai käyttöönotettuja uusia tuotantomenetelmiä (prosessi-innovaatiot).
2. Energiatehokkuus: Teknologia mahdollistaa energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa ympäristön tilaa. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa energian vähentämistä tai parempaa tehokkuutta samalla energiamäärällä. Kemianteollisuudessa energiatehokkuutta edistetään erilaisin keinoin kuten esimerkiksi energiakatselmusten avulla.
3. Kierrätys ja jätehuolto: Uudet teknologiat ja ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman jätehuollon ja kierrätyksen, joka vähentää roskan määrää ja parantaa ympäristön tilaa.
4. Kiertotalous: Teknologia mahdollistaa resursseja tehokkaammin hyödyntävien ja kestävämpien järjestelmien kehittämisen, jotka tukevat kiertotaloutta ja vähentävät ympäristön kuormitusta.

Vihreä tulevaisuus ja teknologia ovat yhteydessä toisiinsa ja niiden yhteistyö on tarpeen, jotta voimme kehittää ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin.

Vihreä tulevaisuus ja sähköautot

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta. Yhtä sähköautoa varten tarvitaan muun muassa 12 kiloa kobolttia, seitsemän kiloa litiumia ja 36 kiloa nikkeliä (tilasto v 2018, mutta akkuteknologiat kehittyvät koko ajan). Kasvavan kysynnän takia akut ovat tällä hetkellä kaikkien huulilla niin elinkeinoelämässä kuin politiikassakin. Ennen kuin akkukakkukesteissä vauhti menee liian kovaksi, on syytä tarkastella tuotantoa myös kriittisestä näkökulmasta. Lähes 60 prosenttia koboltista tulee tällä hetkellä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaivoksissa kaivetaan metalleja vaarallisissa oloissa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä. Koboltin kaivuu on myös yhdistetty korruptioon, aseellisiin ryhmiin ja verovälttelyyn. Sähköauton valmistuksen päästöt lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon – käytön ekologisuus riippuu sähkön tuotantotavasta

Esimerkiksi Polestarin mukaan sen oman sähköautomallin valmistaminen tuottaa 24 hiilidioksiditonnia, kun taas vastaavanlaisen bensiinikäyttöisen Volvo XC40:n valmistaminen tuottaa vain 14 hiilidioksiditonnia. Sähköauton valmistuksen huomattavasti suurempi päästömäärä johtuu pitkälti akuista. Akuissa käytettävien mineraalien louhimiseen liittyy lisäksi merkittäviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä.

Autoteollisuus ei luonnollisestikaan ole vihreätä

Henkilöautojen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) on tällä hetkellä 15 prosenttia. Kansainvälinen IPCC-ilmastopaneeli on linjannut, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kokonaisuudessaan 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Selvityksestä käy ilmi, että autoteollisuus on kaukana tästä tavoitteesta ja käyttää koko CO₂e-budjettinsa ilman kiireellisesti toimia jo vuoteen 2035 mennessä.

Synkistä näkymistä huolimatta autoteollisuudella on yhä mahdollisuus palata oikeille raiteille. Kearnyn mukaan Pariisin sopimuksen puitteissa pysyminen vaatii kuitenkin teollisuudelta resurssien ja painopisteen uudelleenohjausta. Selvityksessä on määritelty tälle vuosikymmenelle selkeitä ja välittömiä toimia, joiden avulla autonvalmistajat voisivat vaikuttaa tilanteeseen välittömästi.

Digitaalinen siirtymä ei ole automaattisesti vihreätä

Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti parantamaan digitaalista ympäristöä kaikkien eurooppalaisten hyväksi. Digitaalisen elämän on oltava turvallista, helppoa ja perusvapauksia kunnioittavaa.

Digitaaliteknologia muuttaa ihmisten elämää viestintätavoistamme aina siihen, miten elämme ja työskentelemme. Digitalisaatiolla on valtava potentiaali tuoda ratkaisuja moniin Euroopan ja eurooppalaisten edessä oleviin haasteisiin, ja sillä muun muassa

• luodaan työpaikkoja
• edistetään koulutusta
• lisätään kilpailukykyä ja innovointia
• torjutaan ilmastonmuutosta ja mahdollistetaan vihreä siirtymä

Digitalisaatio on koronaviruspandemian jälkeen keskeinen tekijä sekä talouden elpymisen että Euroopan terveydenhuolto- ja hoiva-alan muutosjoustavuuden kannalta. Digitalisaatio on antanut EU:lle lisäpontta vauhdittaa teknologista siirtymää tehostamalla sähköistä terveydenhuoltoa ja edistämällä mahdollistavia teknologioita, kuten pilvipalveluja, kvanttiteknologiaa ja suurteholaskentaa.

Yhteiskuntien ja talouden valmistamiseksi digitaaliaikaan EU on sitoutunut luomaan kansalaisille ja yrityksille turvallisen digitaalisen ympäristön, joka on osallistava ja kaikkien ulottuvilla. Tämä tarkoittaa sellaisen digitalisaation mahdollistamista, joka turvaa EU:n arvot ja suojelee kansalaisten perusoikeuksia ja turvallisuutta sekä lisää samalla Euroopan digitaalista itsenäisyyttä.

Polku digitaaliselle vuosikymmenelle on EU:n digitalisaatio-ohjelma. Siinä asetetaan täsmälliset digitalisaatiotavoitteet ja välitavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmassa asetetaan etusijalle digitaidot ja -koulutus, ja se jäsentyy neljän pääkohdan ympärille: osaaminen, yritystoiminta, hallinto ja infrastruktuuri.